Kaikki vanhat markan setelit eivät ole automaattisesti haluttuja keräilijöiden keskuudessa. Asiantuntija listaa kuusi seteliä, joilla voi tienata muutakin kuin roposia.
Suomen markka vaihtui yhteisvaluutta euroon vuonna 2001. Markka ehti toimia valuuttanamme 140 vuoden ajan. Osasta markan seteleistä ovat keräilijät tänä päivänä valmiita maksamaan peräti viisinumeroisia summia.
Suomen numismaattisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Mannisen mukaan ihmisillä on kuitenkin monesti väärä käsitys siitä, millainen seteli on arvokas.
”Ihmiset ajattelevat usein, että seteli on sitä arvokkaampi, mitä vanhempi se on. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan yleensä hinnan määrittävät seteleiden painettu määrä, kunto ja tietty vuosiluku sekä niiden saatavuus.”
Arvokkaat markan setelit ovat siis harvinaisuuksia, joita ei loju kovinkaan monen piironkipöydän laatikossa.
Kysyimme Manniselta, mitkä markan setelit ovat arvokkaita ja miten ne voi tunnistaa.
Arvokkaat markan setelit – 6 seteliä, jotka kiinnostavat keräilijöitä
1. Tähtisetelit eli korvaavat setelit
Vuosiluvun 1963 1, 5, 10, 50 ja 100 markan setelisarjoista löytyy useampia keräilijöitä kiinnostavia seteleitä. Ensimmäisenä Manninen mainitsee niin kutsutut tähtisetelit eli korvaavat setelit. Tähtisetelin tunnistaa setelissä olevan sarjanumeron perässä olevasta tähdestä.
”Korvaavia seteleitä tehtiin alkutuotannossa niiden seteleiden tilalle, jotka eivät menneet laaduntarkastuksesta läpi.”
Tähden lisäksi setelin arvoon vaikuttaa se, millä alkukirjaimella sarjanumero alkaa.
Mitä pienempi painomäärä, sitä suurempi on lähtökohtaisesti setelin nykyinen arvo.
”Tähtisetelien hinnat liikkuvat 40–200 euron välillä riippuen siitä, minkä kuntoinen seteli on, mikä nimellisarvo sillä on ja millä alkukirjaimella setelin sarjanumero alkaa.”
Mannisen mukaan tähtiseteleitä löytyy jonkin verran ihmisten arkistoista, sillä moni on säästänyt niitä 1960–70-luvuilla nostalgisista syistä.
2. Allekirjoitetut tai allekirjoittamatta jääneet setelit
Vuosiluvun 1963 1 markan setelisarjasta keräilijöitä kiinnostavat myös painovirheelliset setelit. Näistä seteleistä allekirjoitukset ovat painovirheen vuoksi jääneet puuttumaan.
”Huonokuntoisena tällaisten setelien arvo liikkuu 40 eurosta aina useampiin satasiin.”
Seteleistä voi löytyä myös allekirjoitus, joka on painettu vain pieneen osaan seteleistä. Tällaiset ominaisuudet tekevät luonnollisesti setelistä harvinaisen ja arvokkaan.
3. Suomen Yhdyspankin setelit
1800-luvulla Suomen rahalaki salli yksityisten pankkien painattaa omia seteleitään. Mannisen mukaan tuolta ajalta erityisen haluttuja ovat Suomen Yhdyspankin vuosien 1866 ja 1882 setelisarjat.
Näistä setelisarjoista tiedetään tarkasti, kuinka paljon niitä on aikoinaan jäänyt seteliuudistuksen yhteydessä lunastamatta takaisin pankille. Esimerkiksi vuosimallin 1866 sadan markan seteliä jäi liikkumaan kansan keskuuteen vain 18 kappaletta.
”Tästäkin määrästä osa saattaa olla tuhoutunut. Tämä seteli on niin harvinainen, ettei sille ole edes hinnastossamme valmista hintaa.”
Yhtä lailla vuosimallin 1882 sadan markan seteliä jäi lunastamatta vain 31 kappaletta. Jos tällaisen sattuu kodin kätköistä löytämään, on sen arvo hyväkuntoisena 4000 eurosta ylöspäin. Löytö olisi kuitenkin Mannisesta suoranainen ihme.
”Sanotaanko, että silloin ei kyllä tarvitsisi enää lotota.”
Välillä seteleitä huutokaupataan myös erinä. Manninen kertoo viime vuonna kaupanneensa kaksi Suomen Yhdyspankin painamaa seteliä eri vuosikymmeniltä. Setelit huudettiin yli 11 000 euron kauppahintaan.
”Viime kuussa yksi 25 markan seteli vuodelta 1882 meni huutokaupassa hintaan 2750 euroa.”
4. Pula-aikana painettu seteli
Välillä seteleiden painatuksessa on jouduttu käyttämään luovuutta. Mannisen mukaan Suomessa vallitsi vuonna 1939 käteispula, jonka aiheutti ennen talvisotaa liikekannallepano. Tämän vuoksi painatuksia jouduttiin tekemään vanhojen setelien päälle.
Tuolloin vuonna 1922 painetun 500 markan setelin päälle painettiin 5000 markan tekstit. Myöhemmin painettiin myös uusia 5000 markan seteleitä. Molemmat ovat keräilijöiden himoitsemia painoseriä.
”Näiden jälkimmäisten setelien hinnat ovat 10 000 eurosta ylöspäin. Tavallinen kauppahinta on 12 000–17 000 euron väliltä.”
5. Arvokkaat markan setelit: Vaasan Osake Pankin setelit
Suomen senaatti toimi Vaasassa itsenäissyyssodan aikaan vuonna 1918. Mannisen mukaan tuolloin Vaasan Osakepankissa painettiin 25, 100 ja 500 markan seteleitä. Näitä on hänen mukaansa tänä päivänä jäljellä noin tuhat kappaletta.
”Ne ovat hyvissä hinnoissa olevia seteleitä. Viimeksi hyväkuntoinen 100 markan seteli myytiin 1500 eurolla. Sen sijaan hyväkuntoisen 500 markan setelin hinta on jo 10 000 euroa.”
Manninen arvelee, että 25 markan seteleitä saattaa löytyä useammaltakin keräilijältä, mutta muut setelit ovat huomattavasti harvinaisempia.
6. Vialliset setelit
Arvokkaat markan setelit voivat olla myös väriviallisia tai painattaessa vahingoittuneita. Esimerkiksi painokone on voinut jättää setelin toisen puolen painamatta tai vesileima on setelissä väärässä kohdassa, koska arkki on ollut painossa väärinpäin. Kaikki tällaiset ”kauneusvirheet” nostattavat seteleiden arvoa.
Manninen kertoo tapauksesta vuosikymmenten takaa, jossa nainen oli nostanut pankkiautomaatista kaksi virheellistä 50 markan seteliä. Hän oli mennyt heti setelit nostettuaan valittamaan asiasta pankkiin. Kun pankkivirkailija oli mennyt takahuoneeseen toisen setelin kanssa selvittämään asiaa, oli naisen takana jonossa ollut mies kysynyt, josko hän voisi ostaa hänen viallisen setelinsä 50 markalla.
Nainen myi setelin miehelle, ja toista seteliä hän ei enää saanut takaisin pankkivirkailijalta.
”Tämä setelin ostanut mies kyllä tienasi hyvät rahat myöhemmin”, Manninen naurahtaa.
Manninen suositteleekin erikoisempaan seteliin törmätessään menemään lähimpään numismaattiseen yhdistykseen pankin sijaan. Sillä tavoin voi mahdollisesti tienata moninkertaisen hinnan.